lauantai 30. marraskuuta 2013

Pikkujouluista oloa


"Tonttu kun hiipi meidän pihaan, varoen tartuin sen punaiseen hihaan.
 Pyysin: Viestin viethän ystävälle, niin pajon hyvää toivoisin hälle.
 Tuoksua kuusen ja kynttiläin, iloa, riemua kukkurapäin. 
Lämpöä, rakkautta läheisten.
 Ystävän halauksen jouluisen."

Pikkujouluista oloa siis ilmassa!

"On ällistyttävää kuinka paljon energiaa ruumis kykenee käyttämään ja kehittämään. Se on taikuutta, sillä on mahdotonta käsittää mistä niin suuri määrä energiaa on kotoisin."
-Robert Bly

Samaa taikuutta voi ihmetellä kaikkialla luonnossa. Lakastunut kasvi nousee syksyisen nuukahtamisen jälkeen uudelleen muutaman kuukauden kuluttua uuteen kasvuun ja kukoistukseen. Ehkäpä entistä ehompana ja kauniinpana kuin koskaan aikaisemmin.

Ihmisen vapauteen kuuluu osana se, että pystyy unohtamaan ja luopumaan kipeistä muistoista. Antamaan anteeksi. Tuskankin hetkellä on hyvä muistaa ne elämän myönteiset, kauniit puolet, sillä jokaiseen hetkeen sisältyy lupaus uudesta mahdollisuudesta.

 Mahdollisuuksien elämää!


sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Aika kulkee vääjämättä

"Mitään ei tarvitse odottaa
ei huokailla
ei kiirehtiä
Aika kulkee vääjäämättä
tuo tullessaan
vie mennessään
sormellakaan siihen koskematta

Vuosikymmenet kuvittelin
kantavani aikaa
kasaan painuvilla hartioillani
Mutta aika kantaakin minua
aalloilla keinuvan haahkan lailla"

-Anja Porio

Aika tosiaan kulkee vääjämättä eteenpäin, vaikka kuinka joskus haluaisi, että vähän hitaammin, kiitos! 


Vuohenjuustoa, broileria ja paholaisen hilloa. Tuota hilloa olen maistanut monta versiota ja kaikki ovat olleet hyviä, mutta ajatuksissani on kyllä kokeilla itsekin tehdä kyseistä herkkua. 

Mukavan maukasta tulevaa viikkoa ihan jokaiselle!

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Ajatusten seikkailua

"Minä rakastan ajatustesi pelottomuutta.
Sinä teet suunnitelmia,
joita siivittää sinun elämänjanosi.
Sinä et anna tapojen ja odotusten
rajoittaa itseäsi.
Sinä haluat tunkeutua
asioiden ja olentojen ytimeen.
Sinä ryöstäydyt irti uusille rannoille.

Joskus sinun päättäväisyytesi
pelottaa minua,
mutta useimmiten sinun suunnitelmasi
saavat siivet selkääni
niin että itsekin ajattelen vapaammin
ja uskaltaudun luottamaan
sisäisen ääneni
kehittymiseen.

Minä rakastan sellaisten ajatusten seikkailua,
jotka muuttavat elämää."

-Ulrich Schaffer/rakastan...ja maailma avautuu

Erilaisista osa-alueista elämä se kaikkineen koostuu. Säröjen kautta meistä tulee vahvempia ja toivottavasti myös toiset ihmiset huomioonottavampia elämän kulussa. Oppimistilanteita kaikki, ehyempää tulevaisuutta varten sekä sisäisen valomme avulla voimme saavuttaa lopulta tasapainoisemman elämän, johon joskus kuitenkin edeleen kuuluu myös turhaakin tunnetta ja väärinymmärrystä. 

Puhumalla moni väärinymmärrys selviäisi, joten neuvoni on, että jos kokee kaltoin kohdelluksi itsensä, kannattaa asiaan ottaa vähän perspektiiviä ja miettiä  yhdessä missä meni vikaan ja oppia siitä tulevaisuuden tapahtumia varten. Joskus vaan joutuu päätään hakkaamaan seinään muutamankin kerran, mutta eiköhän se oppi jossain vaiheessa mene ymmärrykseen asti. Aikaa ja apua kanssaihmisiltä siihen myös tarvitaan, joten kärsivällisyyttäkin koetellaan jokaiselta osapuolelta. 


Tässä on minun yksi ihmeeni! Ostin tämän atsalean vuosi sitten ja se kukki ihanasti aikansa. Koska kukka oli erittäin hyvinvoipa ja kasvatti lehtiään mukavasti, siirsin kukan alkukesästä parvekkeelle. Nyt syksyn kylmyyden alettua, siirsin kukan sisätiloihin keittiön pöydälle valoisaan ja lämpimään paikkaan. Ilmeeni oli varmaan näkemisen arvoinen yhtenä aamuna, kun huomasin, että koko kukka oli ihan täynnä nuppuja ja nyt pikkuhiljaa ne ovat auenneet jokainen vuorollaan. Kokonaiskorkeutta kukallani on yli 50cm,  joten on näyttävyyttä. Upea, komea ilmestys!


Huikeaa alkavaa viikkoa!

lauantai 9. marraskuuta 2013

Jokainen omalla tavallaan


"Jollet voi olla mänty
kukkulan laella,
ole pensas laaksossa,
mutta ole
Paras pienin pensas
puron varrella.
Ole pensas, jos et voi
olla puu.
Jollet voi olla valtatie,
ole vain polku.
Jollet voi olla aurinko,
ole tähti.
Et sinä koon avulla voita tai häviä.
Ole paras, mikä tahansa
oletkin."
-Martin Luther King

Jokainen omalla tavallaan voi tuoda ja antaa  hyvää mieltä ja oloa kanssaihmisille.
Hymyä huuleen on se pienin ponnistus kohtaamisissa.
Valon lähde on iloisissa silmissäsi.

Mukavaa päivää!

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Huivit kaulalle


"Yksi ruusu on kasvanut laaksossa
Ja se kauniisti kukoistaa,
:,:Yksi kulkijapoika on nähnyt sen.
eikä voi sitä unhottaa:,:

Ja sen olisi hän kyllä poiminut
Ja sen pistänyt povelleen,
:,:mutta köyhänä ei ole tohtinut,
vaan jättänyt paikoilleen:,:"


 -Suomalainen kansanlaulu 

Hauskoja nämä omat mielleyhtymät, sillä kun ajattelin millä aloitan tämän tarinani, ensimmäinen aihe tuli häiritsemään ajatuksenkulkuani eli tuo yllä oleva laulu. 

Luin eilen XL-Elämää -blogia aiheesta huivit ja inspiroiduin hänen kauniista huiveistaan sen verran, että päätin kaivaa omatkin huivini esille. 



Marimekon pikkuhuivit ovat ympärivuotisia suosikkejani. Tuo etualalla oleva mustavalkoinen huivini on näistä vanhin ja hippasen isompaa kokoa kuin nuo kolme muuta Mini Unikko-huivia. Näitä voisi hankkia enemmänkin, sillä ovat tosiaan monikäyttöisiä, sillä itse käytän näitä paitapuseron seurana tuomaan pukevuutta läpi vuoden, mutta myös takin seurana peittämään paljasta kaulaa. Hiuksiin tätä voi myös sommitella pannaksi, joka onkin ihan kaunis vaihtoehto myös.


Nämä ovat useimmiten kausihuivejani eli keväisin ja syksyisin nämä pääsevät takkieni seuraksi. Vasemmalla oleva valkoinen huivi on saanut paljon huomiota ja kehuja juuri kuosinsa ja pituutensa vuoksi. Tämän löysin jonkun vaateliikkeen alekopasta mallikappalepoistona, joten ei kovasti ole tullut muilla vastaan. Toinen huivini oikealta oli löytö, kun etsin ihan jotain muuta, mutta rakastuin tähän huiviin heti. Mukana ollut ystäväni totesi, että hän huomasi, että en muuta sitten enää nähnytkään kun olin tämän huivin bongannut. Vasemmalla olevaan valkoiseen röyhelöhuiviin tykästyi myös samainen ystäväni ja halusi myös itselleen samanlaisen. Enpä vaan ole muistanut kysyä, löysikö hän silloin haluamansa.


Turkoosia eri sävyisenä huiveina on näissä valtaosassa. Kuva ei ihan tuo esille vasemmalla olevan huivin aaltomaista osuutta, mutta siihen tykästyin tässä huivissa. Harsomaisen ohut musta huivi on myös todela suloinen, sillä molemmissa päissä on mustaa pitsiä kerroksittain kauniisti. Keskellä liukuvärjätty puuvillahuivi on nykyään lenkkihuivinani. Toiseksi viimeinen huivi turkoosina on Esikoiseni tuoma tuliainen matkoiltaan.


 Isokokoiset huivit olivat lemppareitani jossain vaiheessa ja nyt nämä ovat jääneet vähemmälle käytölle. Pitääkin verestää näiden käyttöä uudelleen, sillä kauniita ovat nämäkin kaikki. Näistä olen kolme tehnyt ihan itse, kun tuntui, että kaupoista ei saa sopivan värisiä eikä tarpeeksi isoja huiveja. Alhaalla punamusta ja ylärivissä harmaapunamusta ja ruskeamusta ovat niitä omatekemiäni.


Yksiväriset viskoosihuivit monissa eri väreissä ovat helppoja valintoja piristimään asuja mielihalujen mukaan. Oikealla oleva Burberryn huivi on ainut merkkihuivini ja jonka olen saanut lahjaksi. Sitä on tullut tosi paljon käytettyä ja on ehkä rakkain huivini näistä. Parisen vuotta sitten olin Prinsessan kanssa ostoksilla ja  hississä eräs rouva kehui huiviani kauniiksi. Hänellä oli samantapainen huivi hieman eri värisenä, jota tietysti myös kehuin. Hänellä oli  tarina kerrottavana huivin saamasta huomiosta, sillä eräs edesmennyt laulaja oli  tykästynyt hänen huiviinsa ja nyt hän päätti jatkaa kehujen kertomiskiertoa. Nyt se jäi sitten minulle kerrottavaksi seuraavan kauniin Burberry huivin omistajalle.


Viimeisenä uudelleen ruusuhuivini, joka on myös itsetehty ja juhlahetkiin tarkoitettu hartiahuivin tapainen, kuten myös valkoinen kolmiohuivi, jonka hapsuissa on kauniita valkoisia helmiä. 

Monenlaisen ja monenvärisen asun somisteeksi siis löytyy huiveja. Paljastappa Sinäkin huivisi tai edes mielihuivisi meille muillekkin. Ehkä huivitkin kertovat jotain kantajastaan, en tiedä, mutta jos Sinulle tuli jokin mielikuva minusta huivien omistajana, kerroppa se. Mielenkiinnolla odotan kommenttejanne!

Huivikasta syysoloa kaulalle!

lauantai 2. marraskuuta 2013

Kaikille tilaa riittää


"Jumalan kämmenellä
ei pelkää lintunen,
Jumalan kämmenellä
ei pelkää ihminen.
Kaikille tilaa riittää,
kaikille paikkoja on. 
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.

Jumala meitä kutsuu
nyt suojaan turvaisaan.
Jumala meitä kutsuu
ja kantaa voimallaan.
Milloinkaan ei hän hylkää,
lastensa kanssa hän on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton."

-Vk 499

Lohduttavan virren sanoja, jotka varmaan jokainen ikäpolveni ihminen omalla tavallaan osaa. Ainakin pienen muistutuksen jälkeen.

Tänään vietetään vainajien, pyhimysten ja marttyyrien muistopäivää viemällä kynttilöitä haudoilla. Kotona tietysti voi myös polttaa kynttilöitä rakkaiden muistoksi. Sen eleen voi tehdä  vaikka joka päivä, mutta onhan siinä jokin erilainen merkitys myös ulkoisesti, kun pimeällä kulkee hautausmaalla juuri tänä päivänä.  Se valomeri on jotain kaunista ja antaa meille täällä vielä oleville ajatuksen myös siitä, että toivottavasti meitäkin muistetaan lähtömme jälkeen yhtä kauniin valon kera.


 Postiluukusta viikolla tipahti nämä kortit ja vuosikalenteri suulla ja jalalla maalaavien taiteilijoiden tukemiseksi. Joka vuosi löydän jonkun kortin näistä, josta pidän erityisesti. Tänä vuonna se on tämä nokikolaripojista maalattu kuva. Siinä on jotain iloisen riehasta, vaikka työmatkalla ehkä ollaan ja jaellaan "kultakolikoita" Samoin tykästyin tuohon lintuaiheiseen kirjanmerkkiin, joka tulee heti käyttöön. Nämä kortit taitavat tulla joka kotiin eikä näillä ole palautus- tai ostovelvoitetta. Nyt muutaman vuotena olen maksanut pyydetyn summan tästä paketista, sillä kyllä sen parikymppisen voi huonomminkin käyttää. Haluan uskoa, että summa menee varmasti näiden erityistaitoja omaavien iloksi.



Vihersalaattia lounaaksi tänään, sillä jostain ihmeen syystä oikein oli himo saada juuri tällaista salaattia. Olen rakastunut savunmakuiseen vuohenjuustoon ja sitä on nyt sitä kaikissa mahdollisissa versioissa käytetty lisänä, kuten tässäkin. Lorautin vähän sitruunan makuista öljyä ja tummaa balsamicoa myös, joten naminamia tuli. 

Nyt haluan toivottaa kaikille rauhaisaa Pyhäinpäivää!